Hämeenkyrössä, Jumesniemen kylässä on harvinainen nähtävyys, joka kätkee sisäänsä ainutlaatuisen tarinan. Maamme ensimmäinen suomenkielinen koulu oli vielä vuoden 2014 lakkautukseen asti ainoa Pohjoismaissa toiminut kirkkokoulu.
Koulun lakkauttaminen ei saanut kyläläisiä kuitenkaan luovuttamaan. Lasten ääni kuuluu koululla nykyisin Lysti ry:n ylläpitämän päiväkoti Pomppiksen kautta. Koulun vieressä sijaitseva, talkoovoimin rakennettu kylätalo toimii lasten ja aikuisten liikuntasalina, kokoontumis- ja juhlapaikkana. Samassa miljöössä on lisäksi urheilukenttä, joka jäädytetään talveksi jääkiekkokaukaloksi. Hiihtolatu kiertää koulun maastossa. Päiväkodin pääpainona onkin luonto ja liikunta.
Kylän historian keskiössä on kiistatta Adam Sasslinin vuonna 1847 perustama kirkkokoulu. Koulu on Suomen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu, johon olivat tervetulleita kaikki lapset kaikista yhteiskuntaluokista. Kirkkokoulu on myös ensimmäisenä kouluna Suomessa tarjonnut ilmaisen kouluruoan kaikille koulun oppilaille. Köyhimmät oppilaat saivat lisäksi vaaterahaa, jotta pystyivät käymään koulussa.
Nobelistimme F.E. Sillanpää on myös aloittanut koulutiensä Jumesniemessä. Kylältämme löytyvät myös Kärjen hautakarmi sekä Lehtiniemen rautakautinen kalmisto.
Adam Heikki Sasslin (1795-1849) perusti Jumesniemen kirkkokoulun, joka avattiin 1848. Suomalaisuusaatteen eteenpäin viejänä Sasslinin teot olivat aikakaudella erittäin rohkeita. Ruotsinkielisen ylivallan ja Venäjän suuriruhtinaskunnan monitahoisen politiikan keskellä hän ajoi rohkeasti suomenkielisen koulutuksen tavoitteita.
Sasslinin tie koulunperustajaksi kulki Sasin kylästä laajan liiketoiminnan kautta Jumesniemeen.
1840-luvulla kansallisen herätyksen aikaan Adamilla alkoi orastaa vakava ajatus koulun perustamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen. Aatu oli niin innoissaan uudesta toimesta, että keskeytti pihassaan rakennusvaiheessa olevan asuinrakennuksen rakentamisen. Hän pelkäsi, ettei senaatti välttämättä antaisi lupaa koulun rakentamiseksi. Pelkojensa keskellä Aatu keksi, että jos kouluhankkeen toteutuminen osoittautuisi epävarmaksi, niin se olisi piilotettava suuremman yrityksen taakse. Pääasiallisesti olisi puhuttava kirkosta. Koulu menisi ehkä kuin huomaamatta siinä sivussa. Kirkkoajatusta puolusti myöskin Jumesniemen kulmakunnan eristetty syrjäisyys. Aatu suunnitteli, että kun hän saisi virkaan papin, opettajaa ei tarvittaisi. Kirkon kustannuksiin hän käyttäisi myös suuriruhtinaalle tarkoitettujen kymmenen uljaan hevosen arvon. ”Olihan Jumala korkeampi kuin keisari”. Aatun sanat kaikuivat taas pitäjällä: ”Kun ei keisarille kelpaa, niin kyllä Jumalalle kelpaa.”
Suomen Senaatti suostui Sasslinien anomukseen pitkän odotuksen jälkeen. Koulun ja rukoushuoneen perustamispäätös annettiin 27. marraskuuta 1847, vajaan vuoden odotuksen jälkeen. Päätöksen lisäksi tuli erilliset asetukset. Aatu oli tyytyväinen ja lausahti: ”Kauan olen tätä päivää varronnut peljäten pääni kaatuvan näkemättä itse hedelmiä toimituksistani”. Aatun laitokset eivät voineet heti aloittaa toimintaa, sillä kirkosta puuttui vielä pappi ja opettaja. Myös tilat olivat keskeneräiset.
Kun kirkko ja koulu pääsivät toimimaan, Aatu oli silminnähden tyytyväinen.
Jumesniemen koulun historiassa sitä on uhannut lakkauttaminen monina vuosina. Viimeisen kerran koulussa soi suvivirsi koulun oppilaiden laulamana keväällä 2014.